Anteeksi, olen näköjään ollut varsinainen laiskimus, kun en ole saanut tänne kirjoitettua kuin pari kertaa.. ;)
Aikalailla olen kuitenkin puuhaillut nämä kirjoitusvälitkin, sekä tuolla toisessa ammatissani lennoilla, että täällä majatalossa. Tosin flunssataudissa tätä tekstiä kirjoitan...
Viime viikkoina olen hartaasti vannonut, että opettelen vihdoin ja viimein edes jonkun verran venäjää, sen verran paljon venäläisiä on nyt heidän loma-aikaansa ollut liikenteessä. Huvittavaa, kun ainoat sanat mitä osaan, on spasiba, ruki veer, harasoo, zaftrak ja dasvidanija (eikä niitä varmasti noin edes kirjoiteta). Yksi aamu 4-v venäläispoika leikki pyssynsä kanssa aamupalahuoneessa, minä kyselin suomeksi, poika "vastasi" venäjäksi. Harasoota hoin ja jonkinlainen tuttavuus siitä syntyi ;) En arvannut ruki veetä heittää, ettei vanhemmat ajattelisi jotain leikkiä suurempaa..
Tiedän, että moni haaveilee majatalon pitämisestä, "omasta herruudesta" - saa päättää ja saa tehdä mitä haluaa.. Paitsi: suurin osa tästä hommasta taitaa olla siivousta, ainakin se työteliäin osuus ja kuinka moni meistä todellisuudessa haaveilee siivoojan työstä? Varsinkin kesäaikaan, kun itekseen siivoaa, saa olla melko täpäkkä ja toimelias siivouksessa, kun aamupala(t) on raivattu, alkaa siivous liinavaatteiden poisotolla. Meillähän varmaan 90% (heitto) asiakkaista yöpyy vain sen yhden yön varsinkin kesällä ja tästä syystä paikallinen pesula onkin yksi meidän tärkeimmistä yhteistyökumppaneista.
Liinavaatteet kun on saanut pois, sitten mahdolliset lisäpatjat vintille, imurointi. luutuaminen, vessan siivous, aamupalan kattaminen, saunan siivous. Siivousvälinepiste on tietenkin päärakennuksessa ja siinä kun hippasee joka päivä aitoille imuri ja luutuussankko kainalossa, niin ei paljon kuntosalia tarvita (luulee kirjoittaja). Sitten tietysti petataan uudestaan, viedään vesikannuja ja laseja huoneisiin, hyttysenkarkottajia (erittäin tärkeät) unohtamatta. (Ylhäällä olevassa kuvassa vasemmalla etualalla päärakennus, pihan perällä aitat ja tässä kuvassa ei näykään sauna, joka n. 50m ennen päärakennusta)
Päivän aikana käydään pesulassa, kaupassa, kuskataan polttopuita saunalle, leikataan nurmikkoa tai haravoidaan lehtiä, lämmitetään saunaa ja kenties tehdään iltapalaa siinä samassa. Työpäivällä on jonniinlaista pituutta. Miksiköhän tämä kuitenkin työmäärästä riippumatta tuntuu useimmiten oikealta valinnalta? Jaa-a. Tärkein lienee tuo suora asiakaspalaute, mitä saadaan valtavasti ja mikä suurimmalta osaltaan on myönteistä (onneksi ;) - toisaalta voi itse tosiaankin päättää, mitä ja miten tekee, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Paras hetki on sellanen, kun tuntee, että todellakin on voinut tuottaa jollekulle elämyksen jollain tapaa.
Joskus on tullut tarjottua majoitusta lähes vastikkeettakin, kuten toissakesänä loma-asuntomessujen aikaan, kun yksi nuoripari soitti itku kurkussa, että eivät enää jaksa jatkaa pyöräretkeään yhtään mihinkään ja anelivat, jotta saisivat johonkin majoittautua. Ilmeni, että pariskunnalla on teltta, joten eikun etsimään paras paikka pihasta teltalle. Naispuoleinen pyöräilijä meni suoraan levolle, miespuoleinen uusi tuttavuutemme sai kelpo illallisen kanssamme kera viinin. Aamulla kysyivät, sopiiko maksaa sienillä majapaikasta. Ja kyllähän meille sienet kelpasi :) Ei se aina se raha tärkein ole!
Tosin rahasta puhuttaessa, olemme pakotetut nostamaan pikkasen hintoja tänä vuonna juurikin tälle talviajalle, jolloin kustannuksetkin on korkeammat kuin tuolla kesäaikaan. Nettisivuillemme, www.bbpinus.fi kävin justiinsa nämä hintamuutokset päivittämässä. Luulen, että joskus jotkut erehtyvät ajattelemaan tätä majatalotoimintaa jonkinlaiseksi pieneksi kultakimpaleeksi, mutta ei se kyllä sitä ihan ole. Tuossa yksi päivä jälleen kerran tein laskelmia ja suhteellisen kapea se on tuo yrittäjän korvaus, kun huonehinnasta vähennetään verot, pesulamaksut, nettivarausmaksut, markkinointikulut, pihan auraus, lämmityskustannukset, vesikustannukset, pesuaineet, vessapaperit, aamupalatarvikkeet, polttopuut, yrittäjämaksut, vakuutukset jne jne...Ihan kaikkea ei kyllä osannut itekään arvata ennen kuin toiminta on käynnissä. Mutta, mielekästä hommaa tämä edelleen on ja paljon kehitysideoita pyörii päässä :) Hirmusen kivaa olisi järjestää meidän tiloissa pieniä kursseja esimerkiksi, erilaisia tapahtumia jne. Keväällä ainakin järjestetään Kevättalkoot! Tästä sitten lähempänä! Nyt kaikille lukijoille Menestyksekästä Uutta Vuotta 2013!
Aikalailla olen kuitenkin puuhaillut nämä kirjoitusvälitkin, sekä tuolla toisessa ammatissani lennoilla, että täällä majatalossa. Tosin flunssataudissa tätä tekstiä kirjoitan...
Viime viikkoina olen hartaasti vannonut, että opettelen vihdoin ja viimein edes jonkun verran venäjää, sen verran paljon venäläisiä on nyt heidän loma-aikaansa ollut liikenteessä. Huvittavaa, kun ainoat sanat mitä osaan, on spasiba, ruki veer, harasoo, zaftrak ja dasvidanija (eikä niitä varmasti noin edes kirjoiteta). Yksi aamu 4-v venäläispoika leikki pyssynsä kanssa aamupalahuoneessa, minä kyselin suomeksi, poika "vastasi" venäjäksi. Harasoota hoin ja jonkinlainen tuttavuus siitä syntyi ;) En arvannut ruki veetä heittää, ettei vanhemmat ajattelisi jotain leikkiä suurempaa..
Tiedän, että moni haaveilee majatalon pitämisestä, "omasta herruudesta" - saa päättää ja saa tehdä mitä haluaa.. Paitsi: suurin osa tästä hommasta taitaa olla siivousta, ainakin se työteliäin osuus ja kuinka moni meistä todellisuudessa haaveilee siivoojan työstä? Varsinkin kesäaikaan, kun itekseen siivoaa, saa olla melko täpäkkä ja toimelias siivouksessa, kun aamupala(t) on raivattu, alkaa siivous liinavaatteiden poisotolla. Meillähän varmaan 90% (heitto) asiakkaista yöpyy vain sen yhden yön varsinkin kesällä ja tästä syystä paikallinen pesula onkin yksi meidän tärkeimmistä yhteistyökumppaneista.
Päivän aikana käydään pesulassa, kaupassa, kuskataan polttopuita saunalle, leikataan nurmikkoa tai haravoidaan lehtiä, lämmitetään saunaa ja kenties tehdään iltapalaa siinä samassa. Työpäivällä on jonniinlaista pituutta. Miksiköhän tämä kuitenkin työmäärästä riippumatta tuntuu useimmiten oikealta valinnalta? Jaa-a. Tärkein lienee tuo suora asiakaspalaute, mitä saadaan valtavasti ja mikä suurimmalta osaltaan on myönteistä (onneksi ;) - toisaalta voi itse tosiaankin päättää, mitä ja miten tekee, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Paras hetki on sellanen, kun tuntee, että todellakin on voinut tuottaa jollekulle elämyksen jollain tapaa.
Joskus on tullut tarjottua majoitusta lähes vastikkeettakin, kuten toissakesänä loma-asuntomessujen aikaan, kun yksi nuoripari soitti itku kurkussa, että eivät enää jaksa jatkaa pyöräretkeään yhtään mihinkään ja anelivat, jotta saisivat johonkin majoittautua. Ilmeni, että pariskunnalla on teltta, joten eikun etsimään paras paikka pihasta teltalle. Naispuoleinen pyöräilijä meni suoraan levolle, miespuoleinen uusi tuttavuutemme sai kelpo illallisen kanssamme kera viinin. Aamulla kysyivät, sopiiko maksaa sienillä majapaikasta. Ja kyllähän meille sienet kelpasi :) Ei se aina se raha tärkein ole!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti